Tämä blogi on päättynyt - kiitos kaikille lukijoille!

Valitettavasti bloggerin tila on tullut täyteen, enkä pysy enää lisäämään tänne kuvia tai videoita.

Hevoset voi hyvin ja Henkkakin edistyy, onpa se jo tänä vuonna saanut tulosta kisoista, mm alue-esteillä yksi 110cm voitto ja puhtaita, nättejä ratoja alla. Myös alue-koulukilpailuista on tullut tulosta, vaikkaan ei vielä menestystä :)

Ville on vedossa ja se todennäköisesti starttaa kenttäkilpailuissa kesällä.

Olen hankkinut kimppa-omistusta ravipuolelta BWT Loved tammasta, jonka kasvua ja kehitystä seurailen mielenkiinnolla.

On kuitenkin aika jättää jäähyväiset tämän blogin tiimoilta ja toivottaa
suurkiitos teille kaikille, jotka olette viihtyneet tekstieni parissa !! 

Joulun taikaa...

Myllypuron tallinmäki alkaa valmistautuun perinteiseen ja rauhallisen joulunaikaan.

Vihdoinkin olen saanut Tuiskun avustuksella koko karvakolmikon yht`aikaa lenkille. Minä ratsastin Henkalla, joka aluksi ei osannut kuin väistöjä ja munaravia, Tuisku reippaili Villellä ja Lobo hurjasteli pelkällä riimulla vapaana kuin taivaan lintu.

Tuisku on tehnyt tallennetta omaan blogiinsa, joten käy siellä kurkistamassa retken riemuista :)

Meillä joulunajan talliin liittyy uskomuksia ja tarinoita joita olen kuullut äidiltäni, joka oli kuullut niitä omalta äidiltään, jolle tarinoita oli puolestaan kertonut hänen isänsä, pitkän linjan hevosmies ja -kauppias.

Lapsena rakastin näitä tarinoita, mutta on niistä silti jäänyt jokin mystiikka takaraivoon, sillä en ole koskaan "uskaltanut" uhmata näitä vanhoja perinteitä.. (paitsi sen tuplasti kauraa jouluna osion olen suosiolla jättänyt pois)
Veikkaisin, että iso-papan hevoset tekivät kuitenkin sen verran enemmän töitä kuin minun hevoseni, vaikkakin ne on jo useamman vuoden treenattu melkoisen kovaan kenttäkuntoon.

Elikkä, tallinhan tulisi turvallisuuden takia olla aina siisti ja tavaroiden omilla paikoillaan, ja pääsääntöisesti näinhän meilläkin yleisesti on, mutta....

...ok, myönnetään ... minulla tämä välillä lipsuu ja paikan talouspäällikkö saa siitä toisinaan melkoisia äänenavausharjoituksia...
Hänen mielestään kaiken tulisi tallissa aina kiiltää, olla luotisuorassa järjestyksessä ja viikattuina sekä mikä tärkeitä, ihan kaikki super-super-puhtaana, sekä tallin pitäisi mieluiten tuoksua havulle tai mäntysuovalle.

Missään tapauksessa EI siis pissalle tai heppan kakalle!

No, jokatapauksessa - talli siivotaan ja kuurataan vimpan päälle aina jouluksi.

Talliin tuodaan koristeeksi havuja, sekä muutama joulukoriste, hevosten ulottumattomiin tietenkin.

Joulu-aattona hevoset ratsastetaan ja talli siivotaan normaalisti. Lisäksi hevoset ulkoilevat tarhassa loppupäivän. Kuten jo edellä kerroin, normaalia väkirehuruokintaa ei muuteta, mutta vähintään jouluna on ruuan lisäksi ollut aina leipää ja porkkanaa. Ja tottakai hevoset saavat Bemer-magneettihoidot ja ne huolletaan ja  harjataan extra-huolella.

Iltaruokinta annetaan viimeistään seitsemän paikkeilla, sillä tontut kokoontuvat ja odottelevat tallin sulkemista ja valojen sammuttamista aivan lähistöllä.

Sen jälkeen ei vanhan uskomuksen mukaan talliin enää aattona mennä.

Vain kerran vuodessa joulu-aattona haltijat tuovat hevosille kyvyn puhua ihmisten kielellä. Ne syövät, vaihtavat mielipiteitä ja keskustelevat mennen vuoden asioista koko seuraavan yön, kaikessa rauhassa tallitonttujen kanssa.

Siksi on erittäin tärkeää myös muistaa jättää tallitontuillekin maittavaa purtavaa.
Tämä on se ainutlaatuinen hetki, jolloin on tämän vuoden viimeinen mahdollisuus hemmotella ja passata tallitonttuja, varsinkin jos vuoden aikana tonttujen on yhtään tarvinnut ikäänkuin pelastaa laiskaa omistajaa tallinpidossa....

Miksi sitten on niin erityisen tärkeää, ettei talliin enää mennä iltaruoan jälkeen?

Jos ihminen kuuli, mistä hevoset ja tallitontut keskustelivat, oli sen tuova talliin erittäin huonoa onnea koko seuraavaksi vuodeksi. Suuttuneet tontut järjestivät liian uteliaalle omistajalleen harmia ja huolta koko seuraavan vuoden ajan ja pahimmassa tapauksessa omistaja menettäisi kaikki hevosensa.

Joulupäivänä talliin tulee mennä aikaisintaan kahdeksalta, että pidoista väsyneet hevoset ja tontut ovat saaneet kunnolla levätä. Perinteisesti hevoset ovat lomailleet ja tarhailleet joulupäivän mutta Tapaninpäivänä, joka muuten on oikea hevosmiesten päivä, on meillä ollut tapana tehdä pitkä maastolenkki eväineen kaikkineen.

Kuulemma ennen vanhaan oli tapana, että hevosmiehet kiersivät ympäri maakuntaa reellä ja kävivät syömässä, ilakoimassa ja varsinkin juomassa  niin monessa talossa, kuin kunto antoi myöden.
Tuohon aikaan moni karskinpikin hevosmies tuli uskollisen pollensa kyydissä unessa ja tietysti myös melkoisen ympäripäissään kotiin.

Joulun jälkeen minulla alkaa kinkun sulattelut, lenkkeily ja muutkin vakitreenit palaa ohjelmistoon. Seuraavat estekisat loikataan Sata-Hämeellä 5.1.2013

Hyvää Joulun aikaa kaikille uskollisille vakkarilukijoille sekä kaikille satunnaisvierailijoille, hyville ystäville ja tuttaville, omalle rautaiselle tiimilleni, oppilailleni, opettajilleni,  sekä ihan kaikille  hevosihmisille ja taustajoukoille !!
 kuitenkin hyvä mieli.

                                           Katso taivasta, tähtiä, kuuta,
                                           vieläkö joulu on jotain muuta?
                                           Ystävän halaus ja aatos jalo,
                                           tuttua on myös kynttilän valo.
                                           Joulun maun tuntee jo kieli,
                                           mutta tärkein on kuitenkin hyvä joulumieli.

Henkka estetreenissä Sata-Hämeellä

 

Kävin eilen  Tallitiimin maneesilla hyppäämässä Henkalla. Villen ja Lobon päiväohjelmassa oli koulutreeniä kotikentällä navakan vaakatuulen piiskatessa. Tänään on sitten Villen hyppypäivä ja Henkan vuoro veivata koulukiemuroita.

Harjoitus aloitettiin ravissa. Maassa 2,7m etäisyydellä ristikossa oli ravipuomi. Ajatuksena oli ravata ristikolle aktiivisessa, mutta rauhallisessa ravissa.

Sitten ravipuomit siirrettiin ristikoiden eteen maapuomeiksi ja harjoitusta jatkettiin laukassa. Ristikolta laineelle 12,3 m etäisyydellä, suunnan vaihto ja toiselta ristikolta okserille, etäisyys sama 12,3 m. Estekorkeus 90cm.
Ajatuksena oli saada 3 sujuvaa laukka-askelta, ristikon jälkeen kevyt puristus pohkeella että laukka jatkuu ja laineelta - okserilta myötälaukassa alas.

Seuraavaksi harjoiteltiin kaarevalla uralla hyppäämistä. Esteiden etäisyys 18m, eli 5 laukka-askelta. Tällaisia linjoja esiintyy usein sekä rataeste-, että kenttäradoilla. Suhteutettuja välejä tulisi aina ajatella yhtenä tehtävänä, ei kahtena eri esteenä.

Sitten yhdistin harjoitukset ja hyppäsin tehtävät ratana. Estekorkeus 105-115 cm. Radasta on video, mutta valitettavasti en saa ladattua sitä jostain syystä blogiin.

 

 

 

No, tyrin  lähestymisen radalla, joten uudestaan suhteutettu pysty-laine linja, sillä se oli radalla tosi huono.

"Hämärähommia ja kipontappotalkoot"

Koulutunti  tänä iltana Vesajärvellä sujui melkoisen kivasti.
Vähän oli ilmassa pienimuotoista hyppyloikkaa, mutta mitäs siitä :)
Maneesissa oli aika pimeää joten pahoittelen, että kuvanlaatu on taas huonoa.
Tunnilla treenattiin pääasiassa väistöjä, siirymisiä kolmikaarisella ja vastalaukkoja.

Kaikki ei kuitenkaan sujunut koko tuntia käsikirjoituksen mukaan, vaan "uhmaikäinen henkisesti kaksivuotias Henkka-vekara" protestoi vastalaukkakuvioo.
Hänen mielestään homman olisi pitänyt mennä joten kuten näin, että "STOP !!  EI EI EI vastalaukkaa.. EI.. no, ehkä laukanvaihto... ääähh. EI...enmätiedä...äähh.. tää on tuskaa.. ja nyt muuten meni HERMO!!... oho... ei sit mennykkään...jatketaan vaan...ok... tamtidamtitamtidamti tahdissa juu...."

Hevosterrierien päivähuvitukset ja ruokakipon kuritusta....

Huomenna hevoset vain tarhailevat ja koulun lisäksi keskitytään vain ratsastajan treenamiseen, sillä viikko-ohjemassa on aikido harjoitukset.

Pakkaspäivän kuvia

Ville

Ville

Lobo

Tuisku ja Henkka

Huoltotoimenpiteitä

Vähältä piti, etteivät hevosten rokotukset menneet umpeen. Se olisikin sitten tietänyt koko rokotusohjelman alkamista alusta.

Jostain kumman syystä  tuli selailtua hevosten papereita ja onneksi eläinlääkärillekin sopi alkuviikon aikatauluihin tulla rokottamaan. Samalla kaikkien kolmen pollen hampaat raspattiin, sillä jokaisella olikin pientä hammaspiikkiä kalustossa. Toisaalta, se ei tullut yllätyksenä, sillä ratsastaessa oli ohjaan jo tuntumaa, että jotain pientä häikkää suussa saattaisi olla.

Henkka jouduttiin (taas) rauhoittamaan, itse asiassa kaksikin kertaa.
Harmaa pistää sen verran vimmatusti hanttiin, eikä oikein tykkää tästä toimenpiteestä.
Ponit on sivistyneempiä ja niille tämä on jo tuttua kauraa.

Joten hevoset ovat siis viettäneet muutaman päivän pienimuotoista rokotuslomaa.

Pentti, tyttökissa nimestään huolimatta, sai rokotuksen. Prinsessallakin oli myös hieman vastaan-pökötystä asiasta....

Eilen hevoset kengitettiin. Edellisestä kengityksestä oli kulunut 6 viikkoa.

Villen kengitysväli on 4, maksimissaan 5 viikkoa. Se on kauhean tarkka jaloistaan, varsinkin ettei asento muutu kavion kasvaessa liikaa. Myös naulat eivät saa olla liian kireässä eikä tietenkään liian löysällä, eikä kenkä tai vuoleminen saa olla puolta milliäkään vinossa, tai se ei vaan yksinkertaisesti kävele. Se on myös erittäin epäluuloinen, kun sille laitetaan kesällä uudet nahkapohjalliset ja ne hieman narisevat aluksi. Tai kun laitetaan ensimmäiset tilsakummit talvella.
Vähän siis jännitin, kuinka se nyt kävelee kengityksen jälkeen, kun nyt meni jo viikon yli ns. kriittisen rajan.
Pelko oli tällä kertaa aiheeton, sillä sehän oli ihan ok.
Villen oma luottokengittäjä, Lammin Pekka tekee kyllä todella todella sadasosamillin tarkkaa työtä.

Villen diivamaisuus on jotenkin hassua, kun tietää miten se päästelee esimerkiksi maastoradalla.
Mutta, olen tullut siihen lopputulokseen, että kun perusasiat on kunnossa, sen on helppo antaa kaikkensa sillon kun tehdään töitä.

Lobolla ja Henkalla kengitysväli on 8 viikkoa, niillä kavio kasvaa sen verran hitaammin. Tosin molempien kengät olivat  jo niin loppu, että oli aivan pakko saada uudet pitävät talvipopot alle.

Kaikille laitettiin myös tilsakummit kavion ja kengän väliin, kuten aina talvella, etteivät kaviot kerää lumitilsoja ja ala muistuttamaan korkokenkiä.

Ville-vilukissalle saapui HorsePron lähetys, kiitos muuten nopeasta toimituksesta!
Nyt on ponilla uusi superlämmin Eskadron tallitoppaloimi kiinteällä kaula- ja mahakappaleella... vähän näin niinkuin ennakkojoululahjana.

Kirjavinkki:

Hevosen anatomia - Björn Sandgren

Hevosen rakenteen ja sen toiminnan tuntemus on välttämätöntä, jotta tietäisi kuinka ehkäistä sairauksia ja vammoja ja miten toimia onnettomuuden sattuessa. Tieto tekee yhdessäolon hevosten kanssa mielenkiintoisemmaksi ja hauskemmaksi. Hevosen Anatomia perehdyttää Sinut helposti hevosen rakenteen salaisuuksiin. Ruotsalaisen Skaran hevosklinikan eläinlääkäri Björn Sandgren on koostanut tämän kirjan kuvineen ja teksteineen.

Hyvät ja selkeät kuvat ja teksti.

Helppo olla mukana vaikka tallilla, koska kirjassa kierreselkä. Suosittelen!

Hokinpolkemaa

Tulihan se talvi ja paukkupakkaset vihdoinkin, ainakin nyt illalla.
Mutta on kuin valon määrä olisi lisääntynyt vähintään puolella, kun maa on valkoinen ja kaunis.

Aamulla tein 2 tunnin maastolenkin Villen kanssa. Kävimme Ahvenuksessa, olin ajatellut että pääsisi oikein kunnolla laukkaileen, mutta siellähän oli metsämiehiänkin autoineen. Ei siinä sitten oikein tohtinut täträyttää kaiken keskeltä tuhatta ja sataa. Villeä tämä ärsytti. Se on niin tottunut, että tiesi odottaa menoa ja meininkiä.

Reissu oli kuitenkin hieno paitsi, että posket oli niin niin jäässä! Auts....

Ilmeisesti Villelle jäi sen verran pöllövirtaa ja jurppu-joonas meininkiä, että se on todennäköisesti päästellyt loput höyryt ulos tarhassa.

Ja lopputuloksena verinen jalka....

Ei muuta kuin hoidetaan, näitähän tässä viime päivinä on ollut jokaisella hevosella.
Betadinea, Bemer valohoitoa ja hengittävä side yöksi päälle.