Hupi sulle, tuska mulle J
Estevalmennus Sanna Backlundin opissa Ypäjällä meni hyvin ja huonosti.
Perjantai koostui estekoulu - jumppaharjoituksista. Tarjolla oli aivan “ megamagee” jumppatreeni Henkalle, joka on rungoltaan pitkä kuin bratwursti, eikä vielä ole siinä lihaskunnossa, että sen olisi helppo koota itsensä, saati että se jaksaisi pysyä koottuna koko harjoituksen ajan.
Kotiläksyksi saimme vahvistaa Henkan oikeaa puolta, tehdä onnistuneita hyviä hyppyjä pienillä estellä, mutta myös varsinkin laukanvaihdot oikealle tulevat olemaan sen tulevissa treeneissä avainasemassa.
Lähetymiset olivat molempina päivinä tosi hukassa!! Ne joko tulivat liian lähelle tai jäivät liian kauas ja tämä kaikki oli kyllä minun syytäni, sillä päätöksen teon kanssa oli lieviä ongelmia.
Minusta tuntui tänään, etten osaa yhtään tai edes kerrassaan mitään, vaan ratsastus on monimutkaisempaa yhtälöä, kuin ydinfysiikka konsanaan.
Tämä tyttö kyllä tarvitsee paluun alkujuurille, perusasioihin ja perusratsastukseen. Niin paljon tuli tehtyä virheitä, että melkein hävetti kun lähdin pois tunnilta.
Toivoisin ja olisi myös hienoa ja kerrassaan palauttavaa omalle pääkopalle, jos saisin mahdollisuuden ratsastaa isojen esteiden treenejä edes muutaman kerran hevosella, joka olisi suhteellisen simppeli ja ns. normaali hevonen J
Tänään hypättiin rataa. Henkka ei ollut oma itsensä. Se oli kuin vanha liimapurkki, laiska ja haluton. Se ei ole koskaan aiemmin käyttäytynyt vastaavasti ja se hieman pelästytti minut.
Mikä sen oikein on ??
Ensin se toimi ok, oli rento ja letkeä, sitten se yht`äkkiä se ei enää halunnut edetä. Vauhti sammui ja se alkoi kieltelemään jo hyvin aiemmin hypätyille esteille. Välillä kiellot näyttivät (videolta katsottuna) johtuvan siitä, ettei se keskittynyt minuun vaan muihin ratsukoihin ja tehtävät tulivat sille yllätyksenä, joten se kielsi.
Mutta yksi kielto vesimatolle tulee jäämään mysteeriksi, siihen ei edes hidastekuvalla löytynyt syytä, muuta kuin se ei vaan mennyt....
Lopulta se kuitenkin hyppäsi jälleen ihan hyvin ja suoritti kolmen esteen tehtävän oikeinkin mallikkaasti. Tuntui kuin se olisi kerännyt itsensä ja päättänyt tsempittää viimeisen tehtävän parhaalla mahdollisella tavalla, ikäänkuin se olisi tietänyt, että jos nyt ei tyri, harjoitukset ovat tältä päivältä tässä....
Kaikesta jäi silti hyvä maku jatkaa treeniä.
Henkka on edistynyt hurjasti, vaikka sillä välillä on uskon puutetta se silti yrittää ja luottaa itseensä ja minuunkin välillä ..... huomattavasti enemmän kuin ennen.
Monsieur Kisindzers onnistumisten trendi on siis nouseva...fantastique!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti