Mitä se voitto kenellekin merkitsee?
Itsensä voittamista? Hevosen luottamuksen voittamista? Kilpailuluokan tai jonkin osakokeen voittamista?
Vai voiko yksinkertaisesti vain olla voittajafiilis ilman mitään voittoa?
Henkan kanssa Ypäjän kilpailuretki oli tähänastinen voitto, vaikkakin tuloslistassa se hylättiin rataesteillä. Kaikki tekeminen, kuljetus, käsittely kilpailupaikalla, kouluverryttely, koulurata, esteverryttely sujuivat paremmin kuin koskaan tähän asti.
Esteradalla se eteni suurimman osan radasta innokkaasti. Kakkosesteellä se kielsi ilman mitään ymmärrettävää syytä… nelosestettä (hunajakennot) se hämmästeli ja epäröi, mutta eteni ja ennen viimeistä estettä katsahdin kentänlaidalle äitiäni, jolloin välittömästi Henkkakin kiinnitti huomion äitiin ja jälleennäkemisestä aidosti ilahtuneena missasi lähestymisen viimeiselle esteelle.
Meidän peli oli sitä myöden menetetty. Hylkäys tuli että napsahti.
Pitäisikö ensikerralla keskittyä paremmin itse rataan vai hätistää “surevat omaiset” pois kentänlaidalta J ?
Kenttäkilpailut ovat Henkalle juuri sitä parasta, jossa pääsee harjoittelemaan asioita hälyssä ja melussa, tekemään niin koulu- kuin esteradat ja tietysti sitä turnajaiskestävyyttä saadaan lisää.
Villen kouluosuus oli parempi kuin Niinisalossa, mutta ei todellakaan hyvä. Se oli yhä kovin jännittynyt, eikä esimerkiksi käynnissä meinannut suostua liikkumaan omilla jaloillaan. Myös tahdin kanssa oli ongelmia, sekä ravissa että laukassa.
Ville tarvitsee siis jälleen ammattilaisen satulaansa ja tehokoulukuurin!
Hevosten helppo -luokan kenttäkilpailuohjelma nro 6:den tuomaroivat Anna-Leena Laakso ( C ) jolta 56,667% sekä Annu Viitanen ( M/B ) jolta 59,167% eli yhteensä 57,92%. Näillä prosenteilla menimme sijalle 6.
Rataesteillä (105cm) otimme ne klassiset kaksi puomia alas ja 8 virhepistettä lisää. Ne pudottivat meidät sijalle 7. Olisin toki voinut olla hieman tarkempi itsekin, mutta tällä kertaa Villekin olisi voinut nostaa jalkojansa tarkemmin.
 |
| Maastoesteverryttelyssä.. kuva:Heidi Lammi |
Maastoesterata näytti simppelin mukavalta, ei mitään hankalia tehtäviä, esteitä tai linjoja, joten eroja ei ollut juurikaan odotettavissa. Ajattelin ratsastaa vain siistin ja nätin suorituksen. Alkuradan laidun-osuudella oli jonkin verran kiveä ja kuoppaa, otin sen tarkoituksella aika rauhallisesti…. loppuradasta sitten päästelimmekin vähän reippaampaa vauhtia.
 |
| kuvat: Heidi Lammi |
Yliaikaa maastosta 16 sekuntia. Vaikka olisimme tulleet ihanneaikaan, kärkeen ei kuitenkaan olisi ollut enää mitään mahdollisuuksia.
Lopputulos päätyi sijalle 5. tuloksella -77,5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti