Vesisadetta, saviliejua, tuulta ja pimeyttä. Syksy ja perustreenit ovat siis saapuneet.
Syksyn myötä ruunalan pojat ovat myös kaikessa hiljaisuudessa, loimituksesta huolimatta kasvattaneet sellaisen mursun kokoisen tuheroturkin, että kun viikonloppuna treenattiin lämpimässä maneesissa, karvaturrit olivat yltä päältä hiessä. Eihän siinä mikään muu auttanut, kuin välittömästi kotiin tultua klipperi surisemaan ja pörröpojista leivottiin jälleen sileitä ja paraatikuntoisia hevosia .
Viikonlopun treeni oli lähinnä rataestepainotteinen. Villen kanssa harjoitukset sujuivat tosi mukavasti. Se oli ihanan yhteistyöhaluinen ja koulutreenin lisäksi hyppäsimme onnistuneita 100-110 ratoja ja mm. lähestymisissä oli tullut isoa edistystä.
Henkka sitä vastoin järjesti sellaisia "jumppu-einari"- kohtauksia, ettei harjoituksista meinannut aluksi tulla ratsastajan epätoivon lisäksi juuri yhtään mitään. Mutta sitkeydellä ja hetkittäisellä ulkopuolisen avustuksella onnistuttiin ja olenkin jälkeenpäin tullut siihen tulokseen, että muutama aivosolu saattoi sittenkin kohdata valkuaisen päässä ja se hyppäsi lopulta viimeisessä harjoituksessa hyvän radan.
Ratsastin tänään maastolenkit metsässä, rennolla fiiliksellä ja kaikki hevoset tuntuivat nauttivan siitä, minä myös.
Huomenna lähdemme Villen kanssa kouluvalmennukseen ja torstaina on Henkkan vuoro. Sunnuntaille ilmoittauduin heA luokkaan Villen kanssa, joten mukavan tuntuinen viikko on tulossa.
Meidän Lempi Racing team pääsee jälleen juhlimaan SM mitalia, nyt sitä kirkkainta, kun Ann-Niina Kiviniitty - Zinnialla ratsasti Pudasjärvellä nuorten kenttäratsastuksen SM kultaa!! J
PALJON ONNEA!!
Tänään tuli myös MTV3 aamu lähetyksessä Hope yhdistyksestä ja tulevasta hyväntekeväisyyskalenterista, joka julkaistaan 20.10.2011
Saattoihan siellä olla kuva meistäkin J
Tietoja minusta
- Minna Mettälä
- Olen -95 syntynyt ratsastaja Hämeenkyröstä. Sydämeltäni olen ehdottomasti kenttäratsastaja, mutta pidän kovasti myös koulu- ja esteratsastuksesta. Blogi kertoo hevoselämäni iloista ja suruista.
maanantai 26. syyskuuta 2011
torstai 15. syyskuuta 2011
sunnuntai 11. syyskuuta 2011
YBER-PONI, WINNETOU PAINTED !
Nyt on tänään sitten minun osaltani kilpailtu Villen kanssa vihoviimeisen kerran poniluokassa ja kotiin tuomisina kirkastimme viimevuotisen SM pronssin Niinisalossa kenttäratsastuksen SM HOPEAAN!! Kullasta jäätiin 1,4 pistettä ja kultamitali suuntasikin hyvin ratsastaneelle Roosa Kermiselle.
ONNEA ROOSA JA TULLYBEG SARAH!!!
Meidän koulukoe meni teknisesti joo ja juu ok ihan hyvin, mutta siitä puuttui rentous ja se viimeinen tikki. En tiedä miksi, mutta jännitin niin vietävästi, että hyvä kun veri kiersi päässä. Omat jalat eivät totelleet ja esitys jäi todellakin pliisuksi. Luokkaa tuomaroivat Sirpa Ruojärvi ja Katja Törrönen. Tulokseksi saimme 65,000% kun koulukokeen voittanut Aino (Lavonen) ja Ramona XI saivat 66,74%
Vähän ennen rataesteitä alkoi satamaan. Niinisalossahan tunnetusti sataa joka kerta, mutta nurmikenttä on aina ollut ihan hyvä ratsastaa. Tällä kertaa kun kävelin radan, se tuntui yllättävän liukkaalta. Päätin, että meni aikaa kuinka tahansa, niin mennään kuin “kusi sukassa“.
Villellä on normaalisti nurmella edessä lyhyet talvihokit ja takana pitkät nurmihokit, mutta tällä kertaa päätettiin lisätä hokkien määrää. Silti se liukasteli muutaman kerran, mitä se ei koskaan tee. Muuten rata sujui hyvin, mutta kun tulimme viimeiselle esteelle ja annoin puolipidätteen, se reagoi kuten kuluu, mutta nurmikko sen jalkojen alta lähti rullaamaan edellä ja vain liuimme liian lähelle estettä. Ville on aivan mieletön poni, normaali kaviojalka olisi tuossa tilanteessa kieltänyt. No, neljä virhettä lisää, mutta täysin tekemätön paikka. Poni teki ehdottomasti parhaansa silti hypätessään rohkeasti yli!
Sunnuntain maastoradalle oli ilmestynyt edellisiin kertoihin nähden uusia esteitä ja esteet oli koristeltu tosi upeasti. Olin ihan fiiliksissä radalla ja päästeltiin Villen kanssa menemään alkurata ihan hurmoksessa. Ville kuumeni lähdössäkin niin, ettei se meinannut malttaa pysyä nelijalka-asennossa ja esteille se imi kuin juna. Noin 200 metriä ennen maalia kello näytti, että aikaa oli vielä minuutti jäljellä, joten hidastin vauhtia ja maaliin laukkailtiin mummolaukkaakin hitaammin. Silti vielä aliaikaa 11 sekuntia. Poni ei hengästynyt ja oli ihmeissään, kun rata loppui ikään kuin kesken.
Minulle tuli myös palkintojen jaossa yllätyksenä, että sijoituimme HH ponicupissa 5. sijalle. Koko vuosi on pyörinyt vain PM ja EM kisoihin valmistautumisen kanssa, jonne ei todellakaan sitten loputa päästy minun selkävammani vuoksi, joten olin ihan unohtanut koko ponicupin.
Perjantain olin managerini SportEliten koulutuksessa Helsingissä. Opettelimme käyttäytymään tv-kameroiden edessä, haastatteluissa sekä valokuvauksissa. Jännitin sitä niin paljon, että lähes hyperventiloin. Aivan älyttömän kamalan jännittävää touhua. Arvostus niitä urheilijoita kohtaan, jotka joutuvat menestyksensä vuoksi mediamyllytykseen, niin hatunnoston paikka!
Ei ole heti suorituksen jälkeen lainkaan helppoa, adrenaliinitason ollessa vol 3000 antaa rauhallista ja seesteistä lausuntoa: “kuinka meni ja mitä tapahtui jne jne “….
Ja bonuksena koko viikonlopulle, tänään myös suoritin vihdoinkin aikidon 5.kyu vyökokeen!!
Hope - yhdistyksen hyväntekeväisyys kalenteri 2012 edistyy hienosti ja se ilmestyy lokakuussa myyntiin. Kalenterissa hyvän asian puolesta ovat mukana minun lisäksi mm. Teemu Selänne, Mikael Granlund, Anna Everi, Lasse Viren, Amin Asikainen ja Jari Litmanen.
Muutama kuva Niinisalon maastoesteiltä.........
Hyppy veteen
Urut
Rantaravintola by Niinisalo
ONNEA ROOSA JA TULLYBEG SARAH!!!
Meidän koulukoe meni teknisesti joo ja juu ok ihan hyvin, mutta siitä puuttui rentous ja se viimeinen tikki. En tiedä miksi, mutta jännitin niin vietävästi, että hyvä kun veri kiersi päässä. Omat jalat eivät totelleet ja esitys jäi todellakin pliisuksi. Luokkaa tuomaroivat Sirpa Ruojärvi ja Katja Törrönen. Tulokseksi saimme 65,000% kun koulukokeen voittanut Aino (Lavonen) ja Ramona XI saivat 66,74%
Vähän ennen rataesteitä alkoi satamaan. Niinisalossahan tunnetusti sataa joka kerta, mutta nurmikenttä on aina ollut ihan hyvä ratsastaa. Tällä kertaa kun kävelin radan, se tuntui yllättävän liukkaalta. Päätin, että meni aikaa kuinka tahansa, niin mennään kuin “kusi sukassa“.
Villellä on normaalisti nurmella edessä lyhyet talvihokit ja takana pitkät nurmihokit, mutta tällä kertaa päätettiin lisätä hokkien määrää. Silti se liukasteli muutaman kerran, mitä se ei koskaan tee. Muuten rata sujui hyvin, mutta kun tulimme viimeiselle esteelle ja annoin puolipidätteen, se reagoi kuten kuluu, mutta nurmikko sen jalkojen alta lähti rullaamaan edellä ja vain liuimme liian lähelle estettä. Ville on aivan mieletön poni, normaali kaviojalka olisi tuossa tilanteessa kieltänyt. No, neljä virhettä lisää, mutta täysin tekemätön paikka. Poni teki ehdottomasti parhaansa silti hypätessään rohkeasti yli!
Sunnuntain maastoradalle oli ilmestynyt edellisiin kertoihin nähden uusia esteitä ja esteet oli koristeltu tosi upeasti. Olin ihan fiiliksissä radalla ja päästeltiin Villen kanssa menemään alkurata ihan hurmoksessa. Ville kuumeni lähdössäkin niin, ettei se meinannut malttaa pysyä nelijalka-asennossa ja esteille se imi kuin juna. Noin 200 metriä ennen maalia kello näytti, että aikaa oli vielä minuutti jäljellä, joten hidastin vauhtia ja maaliin laukkailtiin mummolaukkaakin hitaammin. Silti vielä aliaikaa 11 sekuntia. Poni ei hengästynyt ja oli ihmeissään, kun rata loppui ikään kuin kesken.
Minulle tuli myös palkintojen jaossa yllätyksenä, että sijoituimme HH ponicupissa 5. sijalle. Koko vuosi on pyörinyt vain PM ja EM kisoihin valmistautumisen kanssa, jonne ei todellakaan sitten loputa päästy minun selkävammani vuoksi, joten olin ihan unohtanut koko ponicupin.
Perjantain olin managerini SportEliten koulutuksessa Helsingissä. Opettelimme käyttäytymään tv-kameroiden edessä, haastatteluissa sekä valokuvauksissa. Jännitin sitä niin paljon, että lähes hyperventiloin. Aivan älyttömän kamalan jännittävää touhua. Arvostus niitä urheilijoita kohtaan, jotka joutuvat menestyksensä vuoksi mediamyllytykseen, niin hatunnoston paikka!
Ei ole heti suorituksen jälkeen lainkaan helppoa, adrenaliinitason ollessa vol 3000 antaa rauhallista ja seesteistä lausuntoa: “kuinka meni ja mitä tapahtui jne jne “….
Ja bonuksena koko viikonlopulle, tänään myös suoritin vihdoinkin aikidon 5.kyu vyökokeen!!
Hope - yhdistyksen hyväntekeväisyys kalenteri 2012 edistyy hienosti ja se ilmestyy lokakuussa myyntiin. Kalenterissa hyvän asian puolesta ovat mukana minun lisäksi mm. Teemu Selänne, Mikael Granlund, Anna Everi, Lasse Viren, Amin Asikainen ja Jari Litmanen.
Muutama kuva Niinisalon maastoesteiltä.........
Hyppy veteen
Urut
Rantaravintola by Niinisalo
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)