Tietoja minusta

Oma kuva
Olen -95 syntynyt ratsastaja Hämeenkyröstä. Sydämeltäni olen ehdottomasti kenttäratsastaja, mutta pidän kovasti myös koulu- ja esteratsastuksesta. Blogi kertoo hevoselämäni iloista ja suruista.

torstai 6. lokakuuta 2011

Karavaani kulkee...

Kulunut viikko on ollut sellaista mukavaa rumbaa ja sambaa, että tuskin on trailerissa pyörät ehtineet jäähtyä, kun taas on startattu jonnekin päin.

Meidän tarhat on jatkuvan sateen takia sellaisessa ravassa, että on täysin turhaa laittaa hevosia sinne polviaan myöten seisomaan, sillä järkevämpää on kävelyttää ne kunnolla ja ratsastaa hyvin läpi.

Ah, olisipa onnekas ja omistaisipa maneesin tai sään kestävän kentän tai edes kävelytyskoneen…

Nyt on hevoset kävelytetty kaksi kertaa päivässä, ensin aamulla kuudelta tunnin ja iltapäivällä toisen tunnin, sekä illalla valmennukset päälle.

Viime lauantaina kävin Henkan kanssa maastoesteillä Niinisalossa. Alku sujui.. tai siis ei sujunut ollenkaan… Henkka teki täydellisen stopin ensimmäisen tukin jälkeen. Se vain pomppi paikallaan ja kieltäytyi etenemästä. Ajattelin, että just joo, tästä tulikin tällä kertaa tosi lyhyt treeni… mutta… jostain se löysi rohkeutta ja suostui yhteistyöhön.

Pertsan treeni sisälsi tuttari-helppo tason tehtäviä, joista ehdottomasti meille helpoimmat olivat veteen hypyt, vedestä hypyt, sekä haudat tukilla ja ilman. Millään esteellä ei kuitenkaan ollut mitään ylitsepääsemätöntä probleemaa.
Se myös innostui ja alkoi imemään esteille ja sitähän sai oikein kunnolla ratsastaa.
Hassua, että esteet tuntuvat Henkan kanssa niin pieniltä J

Loistavaa edistystä sanoisin ja kivaa!!

Huomenna lähdetään Ypäjälle aluevalmennukseen Sepon (Laine) silmien alle Henkan ja Villen kanssa. Nähtäväksi jää, mitä valkuainen tuumaa Ypäjän esteistä ja kuinka liekeissä kirjava tällä kertaa on. Luvassa on siis rataesteitä ja maastoesteitä.

Viikonloppuna kävimme Villen kanssa Ylöjärvellä koulukisoissa. Luokkana oli heA, jonka olisi pitänyt kyllä sujua ihan ok. Poni kuitenkin päätti toisin. Se teki jotain, mitä se ei koskaan ole tehnyt kouluverryttelyssä (ainoastaan maastokokeen lähtökarsinassa ja palkintojen jaossa tämä on tuttua) eli pyrki pystyyn. Sillä vain oli niin kovasti virtaa ja se alkoi turhautumaan. No, itse ohjelma sujui keskinkertaisesti. Raviosuus hyvin, mutta laukassa se oli sitä mieltä että jos kokoat lisää, niin tämä oli tässä ja pysähdyn kokonaan!

Kompromissi, pitkänä makkarana, mutta kirjaimesta kirjaimeen.
Luokkaa tuomaroivat Eva Munsterhjelm ( c ) ja Satu-Maria Jauhiainen ( M ).
Tulos 60,648%. Päätuomarin mielestä kuuluimme sijalle 11 ja sivutuomarin mielestä sijalle 6. Hyviä ja rakentavia kommentteja lappu pullollaan, joihin kiinnittää huomiota, harjoitella ja korjata seuraavalla radalla….

…ja tavoitteena on myös ratsastaa seuraava rata unohtamatta sitä …

Jo toinen kerta, pienen ajan sisään!!!   DO`U!!!

Rangaistuksesi Heli (Kalves) lupasi rakentaa keppihevosen, jolla harjoittelen, ettei vastaavaa enää tapahdu J
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti